si tuon
Jumalan valitun edessae.

Viion leskikin istui hetken aeaeneti ajatellen, miten Jumala oli ohjaillut
haenen elaemaeaensae joka kohdassa. Haen tahtoi Nikkilaen emaennaellekin sen
naeyttaeae.

"Kun Viio hukkui, naeytti minusta elaemae kamalalta. Naeytti kerrassaan
mustalta ja ahtaalta avara maailma. Kaikki muut elivaet elaemaetaeaen,
hommasivat ja hurisivat kuin kesaellae nuo mettiaeiset kedolla. Minae olin
aivan haluton elaemaeaen, kun poissa oli nyt se, jota olin enin
rakastanut."

"Niin, suru se mahtaa olla puolison kuolemasta, kun jo niin pahalle
tuntuu kun lapsen viepi tuoni", keskeytti emaentae. "Kun meiltae Janne
kuoli, niin se vaehaen koski meitae kumpaakin Nikkilaen kanssa, se pahalle
tuntui. Vaan se olikin erinomainen lapsi, nerokas ja kaunis kuin omena,
semmoinen pyoereaemuotoinen ja pystynokkainen..."

"Meillae elaeminen alkoi olla huoleton, ei puutetta ollut juuri mistaeaen.
Omaa taloakin puuhattiin. Niin huoletti, ettae miten minae heikko nainen
tulen toimeen lapsineni. En apua osannut odottaa enemmaen kuin tuo
aavalle meren selaelle laivasta pudonnut, jolla ei ole muuta kuin allansa
vesi vetelae."

"Niin."

"Vaan minae loeysin pelastuksen kallion: Jumalan. Minae en ollut koskaan
haentae muistanut, kun hyvaet paeivaet olivat, olin maailmaan kiintynyt,
iloiten onneani, rakastin taetae elaemaeae ja ylitse kaikkea Viioa, pidin
haentae Jumalanani."

"Jumala otti haenet pois, naeyttaeaekseen ettae on se vielae parempi",
taeydenteli emaentae lesken puhetta.

"Niin. Jumala viisaudessaan antoi minulle taemaen kurituksen, ettae minae
naekisin, ettae haen on ylitse kaikkea ja haentae tulee rakastaa ja haeneen
luottaa."

Nikkilaen emaennaen paeae kallistui enemmaen kaeden varaan ja yhae totisemmaksi
kaevi muotonsa. Haen ei ollut pitaenyt muuna kuin vahingon tapauksena sitae,
ettae Nikkilae putosi laivan rakennustelineeltae ja siinae ruhjoutui
tuommoiseksi kuin nyt oli. Ja muitten kanssa puhellessa, kun tuli
Jumalaa asiaan sekoitetuksi, ei haen tarkoittanut eikae muitten puheista
ottanut ymmaertaeaekseen muuta kuin jotakin semmoista, ettae Jumalan
sallimatta se ei olisi tapahtunut, tai toisin sanoen, Jumalalla olisi
ollut voima ja valta estaeae tapaus. Vaan nyt johtui ajattelemaan, ettae
Jumalan tahdosta se tapahtui. Jumala tarkoitti varmaan haenelle samaa
kuin Viion leskelle. Haenkin oli kai rakastanut Nikkilaeae liiaksi. Ja sen
vuoksi se sitten Jannekin kuoli, kun he sitae rakastivat. Haen sen nyt