Aappoa minunkin mieleni kaihoo."
"Vaan kiitetaeaen Jumalaa siitae, mitae on saatu, paljon haen on jo meille
antanut."
Vimpari istahti tavalliselle paikalleen ja alkoi hiljalleen veisailla
karkealla aeaenellae:
Hyvae Jumala! Jolt' kaikki hyvyys tulee--
10
Pakkasta ja pyryae oli tullut vuorotellen koko alkutalven. Yhtaemittaa oli
nyt taas pyryttaenyt viikkokauden ja yhae sitae jatkui.
Sakeasti syyti lunta, jota pakkasvihuri kuljetti pyoerteissaeaen yloes ja
alas kiertaeen ja kiidaettaeen, syoesten sitten kartanoille jonkun seinaen
suojamaan, johon kasvatti kinoksen, ja alas kaduille, jossa se juoksutti
sitae paikasta toiseen, kasaten sinne taenne pieniksi mykkyloeiksi, joista
taas, kun aika antoi, kiskoi irti ja kuljetti muualle mieluisempiin
paikkoihin, joihin se rakenteli korkeat vallit, paikoin niin korkeat
kuin matalimmat talot taeaellae Vaaralla.
"Siellae on semmoinen ilma, ettei sinne panisi koiraansakaan", sanoivat
ihmiset katsellessaan ulos, ja jotka olivat ulkona kaeyneet, vakuuttivat:
"Se on niin vihainen tuo tuulikin, ettae on ihan purra pistaeae, sitae
vailla ettei silmiae silpase."
Vihaiselta se naeytti naein katsellakin. Piipuista ulos pyrkivaen savun
tempasi sitaetehden kuin sitae tuli ja ryoepsaeytti alas puolelle ja
toiselle aivan kuin olisi tahtonut sillae maata pieksaeae. Piipuissa
humisi, liekit uunissa imi vaelistae ihan peraelle ja toisinaan taas
tuupsautti ne uunin suupieliae nuoleksimaan, jolloin savua pullahti
huoneeseen. Ja kun sillae ei mitaeaen haeveriae saanut, niin vihoissaan syyti
lunta vasten ikkunoita ja seinaen varaukset kaikki taeyteen sulloi.
Kinosten harjanteilla pelmuutti lunta aivan kuin olisi aikonut siitae
alkaa sisaelle syytaeae.
Lapset kotona istuivat ikkunain aeaeressae katselemassa, ei ollut heillae
halua ulos, vaikka muuten aina mielellaeaen teuhasivat kinoksissa.
Uhkarohkeimmatkaan eivaet olleet taemaen saeaen aikana kuin kerran,
korkeintaan kahdesti yrittaeneet kahlaamaan jonkun kinoksen harjanteelle,
vaan puolivaelistae jo palanneet, kun tuuli viuhtoi joka puolelta ja
pieksi lumella ja oli siihen paikalle kylmettaeae. Kasvot sinisinae ja
hampaat lotisten kiiruhtivat he takaisin eivaetkae joutaneet porstuassa
kopistelemaan lumia saappaistaan, vaan syoeksyivaet niineen sisaeaen ja
tempasivat sukkelaan oven jaelkeensae kiinni aivan kuin pelaeten, ettae
vihainen pyry peraessae tulee. Toeissae haeaerivaet vanhemmat koettivat, mikaeli
mahdollista, ka
|