, jotakin semmoista, jota
haen ei ymmaertaenyt eikae ottanut edes tarkemmin sitae ajatellakseen. Vaan
haen kaevi talon puolelta lainaamassa raamatun katsellakseen sanaa vaehaen
laajemmalta. Ja itsekseen haen sitae luki ja kotvasen ajan sen aeaeressae
istui. Iloisella mielellae haen oli lopettaessaan lukunsa. Siellae oli
ollutkin niin paljon lohdutusta.

Piiskuinen alkoi vasussa kiristae. Vimpari meni sitae katselemaan ja alkoi
sille luritella:

"Ohhoh, sitae miehen rutkaletta. Se on pian yhtae suuri kuin isaekin. Aika
jaetkae sinusta tulee."

Toiset lapset tulivat loukostaan vasun aeaereen katselemaan veikkoaan,
jonka enkeli oli taivaasta tuonut. Ja kaikki olivat naurusuin.

"On meillae pulskia miehen alkuja", sanoi isae lapsijoukkoon katsellen.

Ville, joka kiitoksen parhaiten ymmaersi, seisoi terhakkana, aivan sen
naekoeisenae, ettae haen se parasta on joukossa, haenethaen oli luvattu kohta
paeaestaeae kaupungillekin.

"Ville raukan on tauti syoenyt, vaan onhan taessae naeitae pulskeita poikia
puoli tusinaa. Tusinastahan se kruunu palkinnon antaa. On vaehaen liian
korkea maeaerae kruunulla. Jo se saisi naeistae antaa."

"Sinae latelet", nauroi vaimo. "Hevosen varsoista maksetaan palkinnoita,
vaan ei ihmisten lapsista."

"Maksaa se kruunu palkinnoita kahdestatoista pojasta, kun ovat terveitae.
Ja mikae kumma se olisi. Tarvitaanhan niitae hyviae tyoemiehiae niinkuin
hyviae tyoehevosiakin."

"Eipaehaen tarvita sinuakaan. Tyoetoennae saat olla ikaesi aikasi."

"Niin no, jos ei tyoemiehiksi, niin sotavaekeen", selitti Vimpari ja alkoi
epaeillae itsekin koko juttua. Mielihyvae, joka oli syntynyt katsellessaan
reipasta lapsijoukkoaan, haelventyi. Mitae siitae oli hyvaeae, ettae olivat
suuria ja terveitae. Naelkaeaehaen ne haeaetyvaet kuolemaan. Mitae haenkaeaen
voimillaan teki? Eipae enempaeae kuin muuan rikas mies kultasaekillaeaen
autiossa saaressa.

Haen istui taas arkun kannelle.

Siellae Amerikassa kuului voima kelpaavan. Laenkinenkin kuuluu olevan
rikas mies, maatilan haltija. Aivan kuin herra olikin se puettuna taeaellae
kaeydessaeaen. Paljas jaetkae oli taeaellae. Ja halonhakkuuta se kuului siellae
tehneenkin ensiksi ja sitten olleen muissa urakkatoeissae. Muutamassa
vuodessa oli rikastunut. Jos haenkin paeaesisi Amerikkaan, paeaesisi oikein
raatamaan...

"Mikaehaen se siinae oli seikkana, ettae siellae tyoetae saa ja tyoellae
rikastuu, ja taeaellae pitaeae naelkaeaen kuolla. Tottapa siellae on vaehemm