an... Mari on siis..." sanoi rouva toiselle ja taemae
nyoekaeytti paeaetaeaen, ettae haen ymmaertaeae.

"Synti tyttoeparkaa", sanoi rouva.

Herra piirteli kepillaeaen santaan ja huusi sitten Joria noutamaan lantin,
jonka antaisi Marille.

Mutta Hulda, Jorin sisko, juoksi papan luo ja halusi haenkin antaa.

"Kenenkae sinae olet, sinae iso tyttoe?" kysyi se toinen rouva Latun Liisaa
ja otti rahakukkaronsa.

Liisa haepesi, kun haentae sanottiin isoksi tytoeksi, ja vetaeytyi haepeissaeaen
toeyraeaen toiselle puolelle ja painui maahan, ettei naekyisi.

"Se on Latun Liisa", huusi Jori, ja Liisaa yhae enemmaen haevetti, niin
ettae koetti vetaeytyae likemmaeksi maanpintaa, kun vielae luuli naekyvaensae.
Muuan tyttoe tarjotteli haenelle rahaa, vaan haen ei ilennyt ottaa, ei
vaikka. Niin ujosteli.

Toisetkin tytoet nyt palailivat juoksun vilkkaa ja uteliaina
tiedustelivat, mitae herrasvaeki oli sanonut. Mari kertoi ja naeytteli
kahta viisipennistae, joita jokainen katseli kaesistaeaen.

"Ketae kaikkia siinae oli?" kyselivaet, jotka eivaet olleet uskaltaneet niin
laehelle pysaehtyae, ettae naehneet olisivat.

"Montinin herra ja rouva ja Karenin rouva, Montinin Jori, Hulda, Siiri
ja Lotta, Stroembergin Liisi ja Betti ja Groendalin Fraiju ja Montinin
piika, jolla oli suuri kannannainen vasu kainalossa", selitti Liisa ja
arveli, ettae ne menivaet Montinin kaukavainiolle leikkimaeaen.

Sinne se oli mennyt Vimparin Aappokin herrasvaeen mukaan, ja arvelutti
tyttoejae, ettae jos se meni pastoriksi. Latun Liisa ehdotteli, ettae
laehtisivaet katsomaa. Istuisivat jossain piilopaikassa, josta heitae ei
huomattaisi.

"Noustaan puihin istumaan siinae vainion aidan takana. Kierrettaeaen tuolla
metsaeae jo edelle paein. Voi seekatti! Laehdetaeaen! Naehdaeaen kuin niillae on
niin komeasti."

Toiset eivaet olleet suostuvaiset taehaen. Tuntui jo monella naelkae.

Elsalle tuli mieleen aeiti ja alkoi huolettaa, ettae jos sitae on
vastustanut hyvin, ja syntyi semmoinen saeaeli ja kaipauksen tunne, ettae
tahtoi heti laehteae.

Marille tuli myoes kiire kotia.

"Minun pitaeae laehteae naeyttaemaeaen aeidille naeitae rahoja", sanoi haen.

"Ostetaan niillae nisua ja tullaan huomenna pitaemaeaen oikein herrasvaeen
hautajaisia. Niillae saadaan niin paljon, ettae varmaankin viidet
hautajaiset saadaan pitaeae", sanoi joku.

"Ostetaan, jos aeiti ei tarvitse", sanoi Mari.

Ja sillae puhein laehdettiin kotia oikein kiiruulla. Niin kiirettae