iin
morsian kuin morsiamen aeiti pyoerimaeaen ja taputtivat kaesiaeaen. Vaan
toisetkaan eivaet tyytyneet osattomina olemaan. Ja Elsan piti luvata mitae
tointa millekin. Helpostihan niitae loeytyi ja tyytyivaet ne, kunhan
jotakin saivat ja paeaesivaet mukaan tuonne hyvin kauas.
Vimparin Aapolle ei huomattu mitaeaen tehtaevaeae. Hautajaisia he eivaet
osanneet leikkiae pastoritta, vaan haeissae he eivaet sitae koskaan
tarvinneet. Joku kyllae ehdotteli Aapolle rengin paikkaa, vaan Aappo ei
huolinut. Haen olisi halunnut olla kuninkaan poikana itsenae. Ja haen
naerkaestyi kun ei paeaessyt, uhotteli laehteae pois ja laehtikin, laehtiessaeaen
viskaten laehellae olevaan vesikuoppaan Sievae Siviaen, jonka viimeisen
lepokammion haen aesken oli niin juhlallisesti siunannut. Lampan Eedlalta
paeaesi haikea itku ja muutkin tytoet paeivittelivaet, kun Aappo syyttoemaelle
raukalle vihojaan puski. Mutta Latun Liisa joutui Aapon jaelkeen, joka
tiesi, ettae nyt haen on helisemaessae, ja paeaesti raemaekaen huudon jo ajoissa.
Vaan ei auttanut huuto. Liisa tapasi tukkapaeaestae kiinni ja
hatuuttaessaan arveli: "Vai taemae pastori!"
Liisa kun onki Sievae Siviae raukan kuopasta ja puisteli ja toi
omistajalleen ja joku esitteli ettae tullaan huomenna Karjasillan luo
pyykille, nukkien vaatteitten pesuun, ja pestessae muka keitettaeisiin
kahvia ja oltaisiin niinkuin Pyykkisaarella, niin tuntui kaikista
hauskalle nyt jo, ja Eedlakin rauhoittui kokonaan ja pyyhki kyyneleensae.
Ja nyt tuli into ja kiire kuninkaan pojan morsianta pukemaan. Kuin
perhoset liikkuivat tytoet ympaeriinsae ja poimivat kukkia helmat taeyteen.
Niistae sidottiin kruunu ja seppeleitae. Sitae tehdessae puhuttiin siitae
kuninkaan pojasta kukin mielikuvituksensa luomia.
Se oli niin kaunis se kuninkaan poika, ettei koko maailmassa toista. Ja
linna niin komea, ettei koko kaupungissa niin komeaa rakennusta. Ja
siinae oli semmoinen sali, jonka katto oli kristallista ja seinaet
kristallista ja samettimatot lattialla.
"Eikoe olekin siellae metsaessae semmoinen lasitoermae ja sen alla pumpuleita,
joihin saa hyppiae siltae toermaeltae?" kysyi Latun Liisa ja toiset myoensivaet
ja kyselivaet kukin omia mieluisiaan.
Variksenvarpaista laitettiin kruunu, valkoapilasta seppele olan yli ja
vyoetaeryksen ympaeri, vyoelinoeistae puku kaikenmoisille laskoksille ja niin,
ettae kaesivarret ja kaula olivat paljaina. Tukka oli hajallaan ja
oikeassa kaedessae pieni kukkakimppu.
Semmoisiss
|