hansa tekivaet siellae, vaikka verissae paein olisivat tapelleet, niin
Teppo ei koskaan kurittanut, ei omiaan, vielae vaehemmin muitten. Hyvaellae
sanalla kehui ohjaavansa. Liisaakin muka torui, vaan toisin vuoroin
kehui ja kiitti kupliksi veden paeaelle. Siitaehaen se vauhtia sai.

Siihen suuntaan haen ajatteli ja miehelleenkin puhui. Vaikka toisinaan
itsekin ajatteli, ettae hyvaellae sanallahan sitae etupaeaessae pitaeisi koettaa
kasvattaa lasta, ja tuntui mielessae ettae on ehkae liiaksi tullut
kuritetuksi ja ehkae usein syyttaekin. Tuli ajatelleeksi vielae minkaelainen
villipeura itse oli lasna. Ja kun Liisa kotosalla oli, niin hyvaellae
sanalla saikin haenet taipumaan, eikae riitaa tullut juuri koskaan.

"Ehkaepae se siitae todellakin mieltyy vielae, niin kuin Nikkilaekin
arvelee", ajatteli Latun emaentae ja oli hyvaessae toivossa.

Unehtunut oli taas Liisan ilkeyden teko Mustosen kartanolla, kun se oli
siellae nyhtaemaessae ollut Tolpan Annaa. Puolet siitae oli heti anteeksi
annettu, kun vanhemmat ihmiset eivaet olleet kieltaeneet siitae, paremmin
kaeskeneet. Piiskattu oli kuitenkin Liisaa ja toruttu.

Itkemaettae oli aeiti torunut eikae ollut valitellut, senpaetaehden se
Liisasta ei tuntunut niinkaeaen kovalta. Paremmin siivolla aeaenellae ja
neuvolla oli sanonut:

"Mikae se on siinae makuna, ettae sinae et menesty muitten tyttoejen seurassa
ja leiki heidaen kanssaan. Tyttoehaen sinae olet etkae poika."

Tyttoejen kanssa Liisa oli leikkinytkin mielellaeaen, kun naemae olivat
hautajaisilla. Vaan muita heidaen leikkejaeaen haen ei viitsinyt leikkiae.
Pallilla ja roirosilla ja konkalla eivaet tytoet olleet, ja jos joskus
olivatkin, niin olivat he niin huonoja, ettei heidaen kanssaan viitsinyt
Liisa olla, ainakaan enemmaen aikaa. Ja pojat haentae aina hakivat
joukkoonsa, ja niin tuli sinne mennyksi. Vaan nyt haen oli paeaettaenyt,
ettei haen mene, eikae mennytkaeaen. Tyttoejen kanssa haen oli enemmaen kuin
ennen ja puuhasi ahkerasti hautajaisia. Niitae pidettiin milloin missaekin
ja nyt oli semmoiset paeaetetty pitaeae Kyttoesillan luona ja oikein
herrasvaeen hautajaiset. Variksenmarjoista oli puserrettu mehua ja koottu
astioihin, se oli viiniae. Itsekukin oli pyytaenyt kotoaan sokuripalan, ja
jos joku sai korpunkin, niin sen parempi. Tavaraa kertyi runsaasti, kun
ne yhteen kasattiin. Liisan oli aeitinsae evaestaenyt kahdella suurella
leipaejuuston palasella.

Kytoesillan luona, ulkona kaupungista, jossa sai poj