ta sinkoilevat, kun
minae niitae paeaellaeni aina jymaeyttelen. En muista koskaan, ettae se on
matala tuo ovi ja minae niin pitkae. Touhuissani vielae sitten
kulen.--Hyvaeae paeivaeae kuitenkin."

"No oletpa saeaen aikana liikkeessae."

"No hyvae hyvaeaen sopii, nahkavaate pakkaseen, niinkuin minaekin taehaen
ilmaan."

"Istukaa."

"Enpae istu, eipae muutkaan istu, enkae istu jos muut istuisivatkin."

"No, no?

"No minae olen sillae hameella, etten jouda. Puuro on tulella ja Liisa
vain vahtina, pian karkaa ja jaettaeae puuron kuohumaan. Ihan vaekisin sain
sen seisomaan padan aeaereen, tahtoi pakkautua ukonilmaa katsomaan. Sillae
ehdolla sain, ettae juoksun vilkkaa tulen taenne ja jo samaa kiirettae
silpasen takaisin.--Laehdin tuomaan teille rahoja. Kaeydessaenne en
muistanut Liisan saeaestoejae, enkae olisi vielaekaeaen muistanut, vaan kun
huokailin, ettae onkohan se Nikkilaen emaentae saanut mistaeaen verorahoja,
niin Liisa kehumaan, ettae haenellae on, jos ei ole muualta saanut. Liisa
on, naeet, kun on saanut maalaisilta viisi tai kymmenen penniae, kun on
niitten hevosia juotellut ja appeet tehnyt ja heidaen asioitaan juossut,
ja laivarannassakin kuuluu joskus kaeyneen matkustajain kapsaekin
kantamista vaanimassa ja hopeisen silloin taelloein noukassut--ja missae
tuo kolunneekaan, eihaen sitae rasavilliae tiedae--isaekin on antanut pennin
tai kaksi joskus sille, niin se on ne kaikki saeaestaenyt saadakseen
talvella oikein hyvaet sukset. No, sieltae Liisan kassoja kun katseltiin,
niin loeytyi hopeaa ja kolikkoa yhteensae 3 markkaa ja 16 penniae. Ne ovat
ihan pennejae nuo kuusitoista. No tuohon saa taeytteen, sen 12 penniae, jos
ei muuten, niin pennin aina talosta tai kahdesta talosta. Niin tuota,
elae muuta kuin minae juoksuttamaan kiireen vilkkaa niitae taenne, ettae jos
ette muualta ole saanut, niin ette tarvitse kovin huolehtia", laski
Latun emaentae puhetta kuin koeyttae ja lopetti sitten siihen, katsellen
Nikkilaen emaentaeae ikaeaenkuin ettae otatko vai juoksutanko takaisin.

Nikkilaen emaentae oli suu hymyssae ja silmiaeaen raepytellen kuunnellut
tyynesti puhetta loppuun ja sanoi:

"No se nyt vasta oli. Minae olen ajatellut jos jonnekin paein. Ja juuri
taessae kerron huoliani Viioskalle, niin sanoo haen: noo huomiseen on vielae
aikaa ja Jumalalla on monta keinoa. Haen antaa avun ajallaan.--Enhaen minae
ole mistaeaen saanut ja mistae sitae osaakaan taeaellae Vaaralla mennae, niillae
kun on maksuja itsella