vaikka sitae
on niin kehuttu. Jos tuttu olisi se patruuni, niin sitten saattaisi
auttaa. Jos isae olisi renkinae ollut jonkun herran luona, niin se
auttaisi varmaan, sillae Nikkilaekin on rehellinen mies ja hyvae mies
kaikin puolin. Paras timperi haen oli komesrooti Bomin laivavarvissa ja
oli siellae viittae laivaa rakentamassa ja monta monituista lotkua ollut
rakennuttamassa Bomille. Jos Bom nyt elaeisi, niin kyllaehaen se auttaisi,
niinkuin patruuni Lattua. Ja kauan me olisimme toimeen tulleet sillaekin,
mutta meillae oli sen takana saeaestoessae... Janne kun elaeisi, niin ei olisi
haetaeae. Niin elettaeisiin kuin herran kukkarossa koeyhiae autellen. Niin
elettaeisiin kuin Lattukin ja vielae paremmin... Meillae oli jo talo
velaton ja tulot aina tarpeisiin riittivaet. Vaan piti onnettomuus tavata
tuota isaeae ja kuolo temmata Jannen... No se oli niin sallittu."
Mutta siitae haen palautui ajattelemaan, mitae juuri oli ajatellut, ettae
kun niin olisi, ja johtui siihen aina lopuksi, miten nyt oli. Haen
ajatuksissaan kulki kuin eksyksissae kiertyen aina samaan kohti.
Tuuli puski ikkunaan, kuului jyminaeae ulkoa ja huoneeseen tunkeutui
haemaerae. Lasten aeaeni kadulla vaikeni, kuului vain jalan toeminaeae, kun
leikkipaikoiltaan pois juoksivat. Salama vaelaehteli yhae tiheaempaeaen ja
jyrisi kovasti.
"Jeesus siunatkoon!" lausui emaentae aina vaelaehdykselle.
Viion leski tuli tyttaerineen tupaan.
"Laehdimme taenne, kun niin kammottaa tuo hirveae ilma. Herran voimahan se
on ja haenen hallussaan, niin ettei sitae pelaetae tarvitse, vaan tuntuu se
niin oudolle", sanoi leski hiljaisella aeaenellae.
"Niin, niinhaen se on. Istukaa--Jeesus siunatkoon!"
"Minae sitae jo ajattelinkin, ettae eikoeoen siitae tule ukkonen, kun oli niin
tukalan kuuma. Hikosin aivan kuin saunassa ja ahdisti kuin painajainen",
puhella kaerisi Nikkilae.
"Niin, kuumahan se oli ja painosti tervettaekin, saati sitten sairasta.
Mitenkae Nikkilae muuten nyt jaksaa?" kysyi Viion leski hiljaisella
aeaenellae.
"Niinkuin maerkae palaa", tokaisi kysytty.
"Tosiaankin niinkuin maerkae palaa", toisti emaentae vakavasti. "Eihaen siitae
meidaen isaen jaksannasta ole isosti taikaa."
"Yksin paeivinpaehaen eletaeaen", arveli Nikkilae. "Vastahan se on tiistai
muilla niinkuin minullakin."
"Eihaen meillae ole muilla kuin maanantai", selitti Viion leski.
"No sitten minae olen edellaekin, kuluu minun aikani hopummin kuin
teidaen", tuumi Nikkilae leikin
|