heissae siis joku erikoinen roturakkaus korpeen? Tai kammo
ihmisyhteyteen?

Silloinpa olisikin voinut sanoa heitae tyhmiksi, sillae totisesti on se
ihminen tyhmae, joka erakoksi eriytyy, kun haenen paeaensae kaikki
Vaeinaemoeisen viisaudet sisaeltaeisi.

Mutta seuraavasta naekee, ettae veneh'ojalaisten koko elaemaentaistelu onkin
paeinvastoin ollut pelkkaeae kovaa ja turhaa taistelua juuri korpeen
ajautumista vastaan.

Paholaisen elkeet kuuluvat olleen perimmaeisenae syynae siihen, ettae
veneh'ojalaisten hurskas suku joutui kylaestae hajallensa. Sillae ei alusta
niin ollut, vaan taemae suku oli muinoin kauneudestaan, viisaudestaan ja
taidostaan maan kuulu. Paholainen vihasi heitae sammumattomasti heidaen
hurskautensa ja lujan kylaeyhteytensae vuoksi. Kaikkialla muualla aina
joku tarttui haenen pauloihinsa, mutta kun haen nuottansa Veneh'ojan yli
heitti, luvaten suuria rikkauksia sille, joka haenen palvelukseensa
erkanisi, ja veti nuotan maalle, ei siinae koskaan yhtaekaeaen Veneh'ojan
miestae ollut.

Silloin pukeutui paholainen hienoksi neuvosherraksi, meni kuninkaan
puheille ja sanoi: Teidaen Majesteettinne, minae olin valtakunnassanne
matkoilla tarkastellakseni onko kaikki niinkuin olla pitaeae, ja tultuani
Veneh'ojan kylaeaen huomasin, ettae sen miehet olivat suuria ja naiset ylen
kauniita, mutta Teidaen Majesteetistanne ei siellae kukaan tiennyt yhtaeaen
mitaeaen.

Koska neuvosherra naemae sanonut oli, muuttui kuninkaan hahmo ja haen
kysyi: Ketae he siis tottelevat ja ketae he kunnioittavat?

Paholainen sanoi: Yksi heillae on viisauden ja laulun kuningas, jota
sanovat Veneh'ojan Heikiksi, sitae he kaikki kuuntelevat.

Ja valtakunnan herra sanoi: Kaeske kaikki, joilla viisauden lahjaa ja
laulun aeaentae on taenne minun kaupunkiini; taeaellae he laulelkoot ja minae
olen heitae palkitseva itsekutakin ansionsa mukaan. Mutta ettae se
Veneh'ojan Heikki on itsensae kuninkaaksi tehnyt, hakkautan minae haeneltae
paeaen.

Neuvosherra sanoi: Sata Heikkiae nousisi sijalle ja viimeinen villitys
tulisi ensimaeistae pahemmaksi.

Ja taemaen kuultuansa kuningas tuli surulliseksi ja sanoi: Siksi sinae olet
neuvosherra ettae sinae neuvon tietaeisit, mutta et sinae mitaeaen keksi.

Ja neuvosherra sanoi: anna minulle kolme valtaa, jotka ovat jakajan
valta, sovittajan valta ja kieltaejaen valta, ja minae sinulle sen kylaen
hajotan niin ettei veneh'ojalaisista koskaan enaeae kahta tai kolmea
yhteen tule.

Ja naemae kolme val