esti kaikkivaltias!
Mitae olisikaan Hinkki taellaisesta asiain kaeaenteestae sanonut! Kapteenin
ei ollut omatunto taehaen aikaan hyvae, vaan muuan seikka teki naemae uudet
kuninkuuden valjaat hirmuisen hankaliksi. Hinkiltae perittyyn ja
kapteenin uskollisesti omistamaan kuningashenkeen kuului ehdottomasti
opettajiston sitkeae vastustaminen kaikilla mahdollisilla keinoilla,
uppiniskaisuudella, lunttaamisella, nenaestae vetaemisellae,
kiusanteolla,--sanalla sanoen, opettajien vallan vaehentaeminen. Asia
olikin kapteenista ollut paeivaen selvae ja luonnollinen niinkauan kuin haen
oli kuten Hinkki opettajiston avonainen vihollinen. Mutta nyt olivat
asiat muuttuneet ja haen joutui ilman Hinkkiae kuin yksin tuntemattomalle
ulapalle. Se seikka, ettae haen nyt aina osasi laeksynsae ja ymmaersi kaikki
opettajain kysymykset teki opettajat vaekisinkin haenen ystaevikseen. He
katsoivat haeneen lempeaesti, vaelistae ikaeaenkuin haenen suosiotansa
tavottaen. Hinkki olisi tietysti teeskennellyt vastaystaevyyttae ja
takanapaein yhae hurjemmin ilvehtinyt. Mutta kapteenilla piti aina kaikki
asiat olla joko niin taikka naein eikae koskaan molempaa yhtaikaa.
Naeyttelemiseen ja teeskentelemiseen haenen suorain kasvojensa lihakset
eivaet taipuneet, ja pyoereaet silmaensaekin olivat semmoiseen jo luonnostaan
liian jaeykaesti avonaiset. Olisi jaeljellae ollut ainoastaan suora
vastustus, vaikka osasikin laeksynsae ja vaikka opettajat kilvan
kiittivaet. Taemae oli kuitenkin mahdoton ristiriita, koska laeksyjen
osaaminen oli jo itsessaeaen taeysi myoennytys ja kaedentarjous opettajille.
Ja kapteeni oli kuin teraevaellae miekan teraellae. Ristiriita tuli haenelle
sietaemaettoemaeksi, josta oli seurauksena, ettae haen paeivae paeivaeltae,
ehdottomastikin yhae enemmaen luopui Hinkin hengestae ja antautui
opettajain henkeen. Haen lohdutti itseaeaen sillae, ettae Hinkki taetae kaikkea
ei naee ja ettae koulun kaeyntiae ei kestae ikuisesti. Neljaen, sanoo neljaen
vuoden kuluttua haen on taeysi herra, paeaessae valkea ylioppilaslakki, ja
silloin haen on vapaa teeskentelystae.
Ja niin tapahtui, ettae kapteeni suljahtikin kokonaan Hinkin vastaiselle
tielle, avasi takaraivonsa kaikki onkalot tiedon ja taidon
hedelmoeittaeviksi. Veneh'ojalaisten vanha viisauden perintoe, joka siellae
laentisen Suomen sydaenkorvissa heidaen paeaekoppiinsa visusti kaetkettynae
odotteli maiden vapautumista ja kansan kokoontumista vapauden kyliin,
paeaesi nyt kapteenin kautta
|