erinsa ryoestaemiae ja haenelle talteen jaettaemiae,
oli Frans suostunut ottamaan ne vastaan. Mutta saatuaan rahat ei
ruvennutkaan niillae rahaverstasta kuntoon laittamaan, vaan kaikki pani
talonsa sisustuksiin. Ei uskaltanut. Ei ollut haenessae miestae. Tahtoi
rikastua vaan omiksi huvikseen, ilman tarkotusta, ettae olisi vaan
punaseen naamaansa aina saanut kaapista viiniae kaataa ja huitukoita
silitellae. Maitten vapaaksi ostamisesta ei ymmaertaenyt mitaeaen.

Mutta jos oli Frans vaarin mielestae huono, niin sitae enemmaen haen odotti
pojista. Odotti niistae kerran tulevan semmoisia miehiae, jotka tietaevaet,
ettae piru on ihmisessae itsessaeaen, eivaetkae sentaehden mitaeaen tekoa tunne,
mihin ei heidaen kaetensae uskaltaisi kohota.

Paniko Frans heidaet kouluun taikka ei, se oli vaarin mielestae
vaehaepaetoeinen kysymys.

Ja sentaehden vaari vaan kaeaensi kylkeaensae eikae vaelittaenyt kuunnella
poikansa ja tyttaerensae puheita koulusta.

Mutta Frans sanoi Kustaavalle, kun he olivat istuneet:

--Ottaisit aluksi vaikka taemaen viinipuodin hoitoosi.

Kustaavan vaeraehtivaet taas leuvat. Mutta haen sanoi hillitysti:

--Jos koettaisin sentaeaen ensin pyykinpesulla.

Fransin naama venyi pitkaeksi, mutta haen ajatteli kaersivaellisesti: ehkae
koulutat pari vuotta, mutta poika kasvaa ja kerran sinae sittenkin
taivut!

He nousivat ja menivaet viemaeaen poikiansa koulun rehtorille.

4.

Seitsemaenkymmenen luvulla ei ollut Taehtitornivuorella vielae mitaeaen
ihmiskaeden laitoksia, ei istutuksia, ei harvinaisia puulajeja, ei
runkoruusuja, ei nurmikkoja, ei kaeytaeviae, ei haaksirikkoisten laenteen
kaeaentyvaeae haetaehuutoa eikae sopivaa paikkaa Suomen oikeuksia vartioivalle
eduskuntatalolle.

Vuoren huipulta naekyi etelaen puolelle esteettoemaesti avomeri ja pohjosen
puolelta satama, tori, valkonen Nikolainkirkko ympaeroeivine
kivimuurineen, yhtae komeana kuin nytkin, ja loitompana joka suunnalle
matalien puurakennusten epaetasainen taistelu yhae taajemmin nousevia
tiilitaloja vastaan. Laenteenpaein naekyi etenevae saaristo. Mutta itaeaenpaein
yhtae esteettoemaesti Viaporin linnoitus vallinensa ja kasarmineen.

Vuoren itaeisen osan ylitse luikerteli kivittaemaetoen tie jalankulkijoita
ja niitae kuorma-ajureita varten, jotka kuljettivat kaupunkiin kalliosta
louhittuja kiviae. Myoes koko laentinen puoli oli louhoksien vallassa ja
oli kaeynti siellae kiviroeykkioeiden taehden vaikeata. Epaetasaisuutta
lisae