koko
olennossa ja kaeytoeksessae;
Haen alkoi lukea.
Todella alkoi osata laeksyjae, nousi ja vastasi lyhyellae kaeheaesti
moeraehtaevaellae aeaenellaensae ja vastattuaan istui tuiman naekoeisenae,
ympaerilleen vilkuilematta.
Haen tuli nyt kouluun karkea tukka aina vedellae kasteltuna ja harjalla
silitettynae, selaili lakkaamatta kirjoja, koska oli kaikessa jaelkeen
jaeaenyt ja paljosta piti selville paeaestae. Kaevellen edestakaisin luki ja
paenttaesi paeaehaen vaeliajoillakin, kehenkaeaen katsomatta ja ketaeaen
kuuntelematta. Kaeytaevaet vaan kumisivat haenen yksitoikkoisesti
jonottavasta moerinaestaensae.
Ei kukaan ymmaertaenyt mitae taemae kaikki merkitsi. Summa vaan oli, ettae
kapteeni ihmeellisesti alkoi tiedossa ja taidossa varttua. Opettajatkin
jo ihmetellen katsahtelivat haeneen ja ensin ikaeaenkuin koetteeksi tekivaet
haenelle sellaisia kysymyksiae, joita he muuten ainoastaan parhaille
tekivaet. Kapteeni rypisti silmaekulmansa, vastasi lyhyeen ja
taesmaellisesti ja istui kohta vastauksen jaelkeen, silmaet alas luotuina,
ikaeaenkuin haeveten tietoansa.
Oliko siis kapteeni luopunut kuninkuuden tavottelusta? Oliko lakannut
tuntemasta olevansa vallanperijae Hinkin jaelkeen tai tahtomasta olla
valtijaana? Ei. Sillae jos kuningas naekee valtansa hajoavan, niin syyttaeae
haen itseaensae huonommaksi heikointa alamaisistaan, joka sikoja
paimentaessaan on valtansa sikojen yli saeilyttaenyt. Ei yksikaeaen kuningas
salli sanottavan: valta meni haenen kaesistaeaen. Sentaehden, jos vaikka haen
aikoisi vallasta luopua, vahvistaa haen ensin valtansa. Haen tutkii ja
ajattelee paeaensae ympaeri: miksi olen minae kelvoton? Ja naehtyaensae missae
kohden haenen asemansa on heikko, kaeyttaeae kaiken kykynsae ja jaerkensae ja
tarmonsa valtansa vahvistamiseksi siltae heikolta puolelta.
Niin teki myoes kapteeni.
Huomattuaan ettae tietokuninkaat haenen valtaansa jaeytaevaet haen paeaetti
voittaa heidaet heidaen omilla aseillaan. Paeaetti voittaa heidaet tiedossa
ja taidossa. Ja kun Kustaava oli haenen paeaensae suurenlaiseen takaraivoon
antanut haenelle Veneh'ojan viisauden perinnoen, ei tarkotus ollutkaan
haenelle vaikea saavuttaa. Haen loei pystynokat tietokuninkaat perinpohjin.
Lakkasivat nenaestelemaestae ja muiden mukana alkoivat noeyrinae,
epaetietoisen uteliaina katsoa yloespaein haenen silmiinsae. Voimakkain ja
samalla viisain! Onko yksikaeaen kuningas koskaan osannut lujemmin
valtaansa turvata? Sellainen on totis
|