atsun selaestae sanoi:

--Katsoen kuitenkin Veneh'ojan Heikin korkeaan ikaeaen saatte olla
muuttamatta niin kauan kuin haen elaeae.

Sillae haen luuli Heikin huomenna kuolevan.

Ja tyytyvaeisenae osottamaansa hyvyyteen haen, lihava lylleroe, pompahteli
poispaein juoksevan ratsunsa selaessae, ajatellen mielessaeaen kuinka haenen
takanaan kylaen miehet ja naiset nyt toruivat toisiaan etteivaet olleet
kohta tunteneet ja lakinnostoilla tervehtineet mahtavata ja samalla niin
hyvaeae herraansa.

Mutta vanhan Heikin edessae ei nyt ollut muuta tehtaevaeae kuin olla
kuolematta.

Ja niinkuin haen kaikki elaemaensae asiat oli viisaasti ja sitkeaesti paeaehaen
asti vienyt, niin haen taemaenkin tehtaevaensae suoritti, elaeen sadan ja
kahdeksan ajastajan ikaeiseksi.

Seitsemaen poikaansa ja kolme pojanpoikaansa ehti jo sillae vaelin
ikaemiehinae hautaan mennae, mutta ukko itse elaemistaeaen eli, ja kylae
kasvamistaan kasvoi.

Jo kuoli kartanonherrakin ja haenen riitainen poikansa otti sukutilan
haltuunsa. Koviin retteloeihin tosin joutuivat veneh'ojalaiset taemaen
uuden isaennaen kanssa, sillae haen tahtoi haeaetaeae heidaet kaikki, koska aikoi
tehdae heidaen kylaestaensae itsenaeisen ulkokartanon. Mutta kun
veneh'ojalaisten nuorempi sukupolvi teki kiivasta vastusta, todistaen
vanhan herran ilmeiset lupaukset, jaei haeaetoe nuorenkin herran puolelta
aina tuonnemmaksi siinae toivossa, ettae se vanha Veneh'oja viimeinkin
kuolee ja silloin heidaen kaikki oikeutensa lakkaavat.

Mutta vanha Veneh'oja ei kuollut.

Ei paeaessyt edes kangistumaan, sillae vihreillae koivuvihtasilla haentae
miniaet vuoden umpeensa saunoittivat, ja haen eli elaemistaeaen.

Ei ollut haenellae lopulta kuin yksi ainoa etuhammas, sekin pahoin
liikkuvainen, mutta nuorikot syoettivaet ohrarieskalla niin pehmeaellae,
ettae se hampaan koskematta siihen kielelle suli; ja kun sekin hammas
meni, laittoivat makosia maitovellejae, joita aivan hampaatonkin alas
suljutti, ja haen elaemistaeaen eli.

Meni haeneltae jo naekoekin ja silmaein kohdalla vaan tihrurakoset enaeae
hymyilivaet, mutta tyttoeset haentae kaedestae taluttivat ja haenelle
elaemaeniloa pilpattivat.

Ja kun ei tahtonut enaeae paeaestae kaeymaeaen, ja tuli elonkorjuu, niin
vuoleskelivat poikaset tukisauvan, ja katso, haen nojasi sauvaan ja
tutisten kaeveli elopellolle, ja vaikkei naehnyt mitaeaen, kuuli sirpin
kalskeen ja elaemistaeaen eli.

Rakastui lopulta ehkae vaehaen liiemmaeksi saunaan, l