Ja niin
veneh'ojalaisten naekyvistae iaeksi haeipyi heidaen taehtensae helvetin
hirmukitaan viskautunut ihmislapsi.
Heikki pani matkansa maeaeraeksi saman kauppalan, jossa se vanha
Tyrvaentaeinenkin kuului ennen muinoin paholaisen sanoja tietaeae saaneen.
Se oli suuren kosken partaalla ja sitae kauppalaa sanottiin isoksi
kylaeksi; mutta isoonpa kylaeaen oli paholainen Heikin kaeskenytkin.
Ensi kerran elaeessaeaen haen tuli taehaen liikepaikkaan, ja kohta naeki, ettei
se ollut mikaeaen oikea kylae, sellainen kuin vanhat veneh'ojalaisten kylaet
olivat olleet, vaan tavallinen vaivaiskylae. Rikkaat olivat lyoettaeytyneet
yhteen asumaan ja palveluttivat itseaensae niillae noeyrtyneillae ihmisillae,
jotka eivaet korpeen menneet eivaetkae myoes voutien kalloja murtaneet.
Sellaisia kyliae Heikki sanoi mielessaeaen renkikyliksi, ja oli haen niitae
paljon ennenkin maanhaku-vaelluksillansa tavannut, taemae oli ennen
naehtyjae vaan suurempi.
Ja haen nyt ajatteli olevansa paholaiselta laehetetty sytyttaemaeaen taemae
kauppala tuleen ja ryoestaemaeaen sen rikkaudet.
Mutta koska haen jo turulla seisoi sytytysaineista kauppaa tehden, niin
katso, lapset tulivat haenen selkaensae taa puhelemaan sen kanssa, joka
sarkasaekissae istui, ja ojensivat sille rinkeliae. Ja haen kaeaentyi
taaksensa, katsoi lapsia ja ajatteli: palaisivatko naemaekin? Ja meni pois
ja istui murheissansa rannan kivelle. Mutta siinae paikassa oli laituri
ja haaksi taeynnaensae viinaa ja viljaa, ja miehet irrottelivat koeysiae
rantalepistae haahden laehteae.
Suuri oli sillae hetkellae tyoe haenen aivoissansa ja hyvae oli myoes ettae oli
aivoilla tilaa liikkua, sillae ties kuinka muutoin olisi kaeynyt.
Mitaeaen pirun sanoja ei haen ihmisten suun kautta kuullut, mutta
sittenkuin oli turulta laehtenyt, oli pirun peli haenen aivoissansakin
pysaehtynyt. Jumalako vai perkele se oli pannut haenet ottamaan taemaen
kakaran selkaeaen ja nyt sille vielae loisten kakarain kautta rinkeliae
syoettaenyt? Polttamaan kaeskee saatana, sillae kuinka taessae kaupungissa
muutoin rikkaaksi paeaesee? Ei haenellae ollut maata, josta olisi veroa
ottanut ja rengeillae itsellensae rikkautta teettaenyt. Kaiketi olisi itsen
pitaenyt ruveta rikkaiden rengiksi. Mutta mitae rahoja siitae laehtee! Ei
koko Veneh'ojalle kylaenmaita pienillae rikkauksilla osteta. Rannan veteen
on taemae tyttoe saekkineen upotettava, koska haen viattomat silmaensae uneen
ummistaa, ja sitten kaupunki poltettava.
|