ansa salissa, meni heti
ohi kun he tulivat neuvoshuoneeseen ja olivat sytyttaeneet paperossit, ja
tuntien helpoitusta, he istuutuivat ja heti alkoi vilkas keskustelu.

--Tyttoe riepu on syytoen, on muuten vaan juttuun kiertynyt,--sanoi
hyvaenluontoinen kauppias,--haen on armahdettava.

--Siitaepae nyt saammekin puhella,--sanoi esimies.--Emme saa antautua
persoonallisten vaikutusten alaiseksi.

--Mainion yleiskatsahduksen antoi puheenjohtaja,--huomautti oeversti.

--Jo kait! Olin vaehaellae nukkua.

--Paeaeasiahan on se, ettei palvelusvaeki olisi voinut tietaeae rahoista,
jollei Maslova olisi ollut heidaen kanssaan samassa liitossa,--sanoi
juutalainen puotipalvelija.

--Oletteko siis sitae mieltae, ettae haen on varastanut, kysyi joku
valamiehistae.

--En usko taessae maailmassa, huusi hyvaenluontoinen kauppias:--vaan tuo
punasilmaeinen retkale on opettanut.

--Kaikki ne ovat yhtae hyviae,--sanoi oeversti.

--Mutta kielsihaen se kaeyneensae jalallaankaan huoneessa.

--Uskokaa sitae. Minae en tuota runtaletta iaessaeni uskoisi.

--Niin, kumpa se olisi sillae hyvae, ettae te ette usko,--sanoi
puotipalvelija.

--Eikoes avain ollut haenellae?

--Entaes sitte jos olikin?--intti kauppias.

--Entae sormus?

--Eikoes haen siitaekin selittaenyt,--huusi taas kauppias.--Roteva kauppias,
ja vielae sitte juovuksissa, pieksi haentae. No sitten arvatenkin jaelleen
leppyi. Tuossa nyt on, ota, elae itke. Olihan se ihminen kuulema
jaettilaeisen kokoinen, 12 tuumaa paeaelle 2 arsinan, painoihan se 8 puntaa.

--Ei siitae ole kysymys,--keskeytti Pietari Gerasimovitsh,--kysymys on
siitae, haenkoe yllytti ja pani alkuun koko asian vai palvelusvaeki?

--Mahdotonta oli haenen sitae yksin tehdae. Haenellae oli avain.

Taemae hajanainen keskustelu kesti jotenkin kauvan,

--Mutta suokaahan anteeksi, hyvaet herrat,--sanoi esimies.--Istukaamme
nyt poeydaen aeaereen keskustelemaan. Tehkaeae hyvin,--sanoi haen istuen
esimiehen paikalle.

--Ne ovat senkin vietaeviae, nuo tytoet, sanoi puotipalvelija ja kannattaen
sitae mieltae, ettae paeaerikoksellinen oli Maslova, kertoi kuinka joku
taemmoeinen otus oli varastanut bulevaardilla kellon haenen toveriltansa.

Taemaen johdosta alkoi oeversti kertoa vielae ihmeellisempaeae juttua hopeisen
teekyoekin varastamisesta.

--Hyvaet herrat, minae pyytaeisin pysymaeaen kysymyksessae,--sanoi esimies
naputellen kynaellaensae poeytaeaen.

Kaikki vaikenivat. Kysymykset olivat asetetut naein: