8:ksi vuodeksi, ja Maslovan 4:ksi vuodeksi,
sekae molemmat kaersimaeaen rikoslain 25 Sec.:ssae mainittuja seurauksia; 43
vuotiaan kaupunkilaisnaisen Jefimia Botshkovan, paitsi kaikkein
erityisten persoonallisten ja kansalaisoikeuksien ja etujen
menettaemistae, suljettavaksi vankilaan 3 vuoden ajaksi ja kaersimaeaen
rikoslain 48 Sec.:ssae mainittuja seurauksia.--Oikeuskulut taestae jutusta
ovat syytettyjen tasan keskenaeaen suoritettavat ja varattomuuden
tapauksessa pantavat kruunun laskuun.

Taehaen juttuun kuuluvat todiste-esineet ovat myytaevaet, sormus jaetettaevae
takasin, laeaekepullot haevitettaevaet.

Kartinkin seisoi niinkuin ennenkin eteenpaein ojentuneena, pitaeen kaesiaeaen
sormet hajalla housunpoimuja myoeten ja poskiansa nytkytellen. Botshkova
naeytti aivan rauhalliselta. Kuultuansa paeaetoeksen Maslova meni
tulipunaseksi.

--En ole syyllinen, enkae ole,--huusi haen aekkiae yli koko salin.--Taemae on
syntiae. Syytoen olen. En ole tahtonut, enkae ole ajatellut. Totta puhun.
Totta.--Ja laskeutuen penkille haen purskahti aeaeneen itkemaeaen.

Kun Kartinkin ja Botshkova tulivat ulos, istui haen yhae vielae paikallansa
ja itki, niin ettae santarmin oli nykaeseminen haentae mekon hihasta.

--Ei, taetae ei voi enaeae jaettaeae,--sanoi Nehljudof itseksensae kokonaan
unohtaen tuon inhon tunteen, ja itsekaeaen tietaemaettae miksi, kiirehti
kaeytaevaeaen vielae kerran naehdaeksensae Maslovaa.

Ovissa tunkeili vilkas joukko ulostulvailevia valamiehiae ja asianajajia
tyytyvaeisinae jutun paeaettymiseen, niin ettae Nehljudof viipyi muutamia
minuuttia ovella. Paeaestyaensae kaeytaevaeaen oli Maslova jo kaukana. Mutta
Nehljudof, ajattelematta sitae huomiota, joka haeneen kaeaentyi, nopein
askelin saavutti Maslovan ja pysaehtyi haenen edellensae. Taemae oli jo
herennyt itkemaestae ja vaan ajoittain nyyhkytteli, pyyhkien punottavia
poskiansa liinan nurkkaan. Haen meni Nehljudofin ohitse katsahtamatta
sivulleen. Paeaestettyaeaen haenet ohitse, Nehljudof palasi kiireesti takasin
tavatakseen puheenjohtajaa, vaan puheenjohtaja oli jo mennyt ja
Nehljudof saavutti haenet vasta eteisessae.

--Herra puheenjohtaja,--sanoi Nehljudof laehestyen haentae juuri sinae
hetkenae kun taemae puki paeaellensae vaaleata palttoota ja otti vastaan
vahtimestarilta hopeapaeistae kaevelykeppiaensae:--saanko puhua kanssanne
asiasta, joka aesken paeaettyi? Minae olen valamies.

--Kyllae, tietysti, ruhtinas Nehljudof. Hauskaa naehdae, olemme enne