n vaati haentae, jos ei
viinaryyppy kelvannutkaan, kuitenkin ottamaan voileipaeae poeydaeltae, jolle
oli asetettu merikrapuja, maehnaeae, juustoa ja silliae. Nehljudof ei
aavistanutkaan olevansa niin naelkaeinen, mutta alettuaan syoedae juustoa
leivaen kanssa, ei haen voinut pysaehtyae, vaan soei ahnaasti.

--No, mitaes, oletteko nyt jaerkytelleet yhteiskunnan perusteita?--sanoi
Kolosof, ivalla kaeyttaeen eraeaen vanhoillisen lehden sananpartta, joka oli
noussut valamiesoikeutta vastustamaan.--Olette siis vapauttanut
syyllisiae ja tuominnut syyttoemiae, niinkoe?

--Jaerkyttaeneet yhteiskunnallisia perusteita... Jaerkyttaeneet
yhteiskunnallisia perusteita...--toisti ruhtinas nauraen. Haenellae oli
rajaton luottamus oppineen ja vapaamielisen toverinsa ja ystaevaensae
jaerkeen.

Nehljudof vaelittaemaettae, ettae oli epaekohtelias, ei vastannut mitaeaen
Kolosofille ja, istuutuen esille tuodun hoeyryaevaen sopan aeaereen, puri yhae
suupalaansa.

--Antakaahan haenen nyt ensin syoedae,--sanoi Missi hymyillen, muistuttaen
sanalla "haenen" omaa laeheisyyttaensae Nehljudofiin.

Kolosof sillae aikaa kertoi reippaasti ja aeaenekkaeaesti eraeaen haentae
suututtaneen artikkelin sisaeltoeae, jossa vastustettiin valamiesoikeutta.
Haentae kannatteli Mihail Sergejevitsh, sisarenpoika, kertoen puolestaan
samassa lehdessae olleen toisen artikkelin sisaellyksen.

Missi, kuten ainakin, oli hyvin distinguee ja hyvin puettu,
huomaamattoman hyvin.

--Olette arvatenkin hyvin naelissaenne,--sanoi haen Nehljudofille,
odotettuaan siksi kuin taemae oli nielaissut.

--Ei, enpae erittaein. Entae te, kaevittekoe tauluja katsomassa?--kysyi haen.

--Ei, me jaetimme sen tuonnemmaksi. Mutta me olimme sen sijaan
lawn-tennistae heittaemaessae Salamatofien luona. Ja mister Croucs leikkii
todellakin erinomaisesti, ihmetyttaevaen hyvin.

Nehljudof oli tullut taenne virkistyaekseen ja aina olikin haenen taessae
talossa ollut mieluista olla, ei ainoastansa sen hienon ylellisyyshengen
vuoksi, joka miellyttaevaesti hiveli haenen tunteitansa, vaan sen
mielistelevaesti hemmoittelevan ilmakehaen vuoksi, joka haenen
huomaamattansa ympaeroeitsi haentae. Mutta nyt, kummallista kyllae, kaikki
taessae talossa oli haenestae vastenmielistae, kaikki, alkaen ovenvartijasta,
leveistae rappusista, kukkasista, lakeijoista, katetusta poeydaestae--itse
Missiin asti, joka nyt naeytti haenestae vaehemmaen viehaettaevaeltae ja
epaeluonnolliselta. Epaemiellyttaevae oli haene