n vankia.
Sotamiehet laskeutuivat vangin kanssa rappusia alas ja menivaet
paeaeporttia kohden.

Paeaeportin suuresta ovenpuoliskosta avautui erikoinen ovi ja astuttuaan
sen kynnyksen yli pihalle sotamiehet tulivat vangin kanssa muurien
ulkopuolelle ja laeksivaet astumaan pitkin kaupunkia kulkien keskellae
kivikatua.

Ajurit, puotilaiset, kyoekkipiiat, tyoemiehet, virkamiehet pysaehtyivaet ja
uteliaasti tarkastelivat vankia; muutamat pudistelivat paeaetaensae
ajatellen: "noin se kaey kun kaeyttaeytyy huonosti, eikae niinkuin me."
Lapset katselivat kauhulla naisrosvoa, ja voivat olla rauhallisia vaan
siitae syystae, ettae sotamiehet kulkivat haenen jaeljessaeaen eikae haen siis
nyt voinut mitaeaen tehdae. Joku maalainen talonpoika, joka oli saanut
myydyksi hiiliae ja lipinyt ravintolassa teetae, tuli haenen viereensae,
teki ristinmerkin ja antoi haenelle roposen. Vanki punehtui, painoi
paeaensae alas ja mutisi jotain itsekseen.

Tuntien, ettae kaikki haentae silmaeilivaet, haen salavihkaa, paeaetaensae
kaeaentaemaettae, vilkkui niihin, jotka katsoivat haeneen ja haeneen kaeaentynyt
huomio ilahutti haentae. Myoeskin ilahutti haentae taemae vankilailmaan
verraten puhdas, kevaeinen henki;--teki vaan kipeaetae astua pitkin kiviae
koempeloet vankilakengaet jalassa, tottumattomana kaevelemiseen, ja haenen
piti sentaehden katsoa mihin astui ja astua niin keveaesti kuin suinkin.
Jauhokaupan ohi kuljettaissa, missae kenenkaeaen ahdistamatta tepasteli ja
kieppuili kyyhkysiae, vanki oli satuttaa jalallaan yhtae niistae; kyyhkynen
pyraehti yloes ja siipiaensae raepyttaeen lensi ihan haenen korvansa ohi,
saattaen haenet tuntemaan tuulta. Haen hymaehti, mutta samassa huokasi
raskaasti, kun muisti asemansa.

II.

Vangitun Maslovan historia oli hyvin tavallinen historia. Haen oli
herraskartanossa palvelevan naimattoman naisen tytaer. Taemae nainen, elaeen
aeitinsae kanssa karjakkona kahden sisarusneidin omistamalla tilalla, oli
synnyttaenyt joka vuosi, ja, kuten maalla tavallisesti kaey, lapset
kastettiin, vaan aeiti ei imettaenytkaeaen pienokaista, joka oli ilmestynyt
haenen haluamattaan, joka oli tarpeeton ja haeiritsi tyoessae, ja niin se
pian sai kuolla naelkaeaen.

Naein oli kuollut viisi lasta. Kaikki he olivat kastetut, mutta kaikki
olivat jaeaeneet imettaemaettae ja kuolleet. Kuudes lapsi, jonka isae oli
kuleksiva mustalainen, oli tyttoe, ja taemaen kohtalo olisi ollut
samallainen, mutta kaevi niin, ettae toinen va