n miehensae yksin huoneessa Katjushan kanssa, hyoekkaesi
taetae lyoemaeaen. Katjusha ei peraeaentynyt ja syntyi tappelu, jonka johdosta
haen ajettiin talosta saamatta palkkaa. Silloin Katjusha laehti kaupunkiin
ja asettui taetinsae luo. Taetin mies oli nitoja, joka oli ennen elaenyt
siivosti, mutta nyt oli kadottanut kaikki tyoenantajansa, oli juoppo,
joka joi kaikki, minkae kaesiinsae sai. Taetillae oli vaehaeinen pesulaitos,
josta haen lapsinensa eli ja yllaepiti hunningolle joutunutta miestaeaen.

Haen ehdotteli Maslovalle, ettae taemae rupeisi pesijaettaereksi haenelle.
Mutta naehtyaeaen, kuinka raskaassa tyoessae pesijaettaeret taetin luona elivaet,
Maslova epaeili suostua ja kyseli vaan konttoreista palvelijattaren
paikkoja. Taemmoeinen paikka vihdoin loeytyi eraeaen rouvan luona, joka asui
kahden lyseossa kaeyvaen poikansa kanssa. Viikon kuluttua haenen tulonsa
jaelkeen vanhempi, kuudennen luokan lyseolainen, jolla jo oli viiksien
alkua, heitti lukemisen ja alkoi lakkaamatta ahdistella Maslovaa. Aeiti
pani kaikki Maslovan syyksi ja erotti haenet palveluksesta. Uutta paikkaa
ei ollut tiedossa, mutta kaevi niin, ettae tultuansa konttoriin, joka
vaelitti palvelioita isaennille, Maslova tapasi siellae rouvan, jolla oli
sormuksia ja rannerenkaita taeytelaeisissae paljaissa kaesissaeaen. Otettuaan
selvaen paikattoman Maslovan asiasta taemae rouva ilmoitti haenelle
osoitteensa ja pyysi tulemaan luokseen. Maslova meni. Rouva otti haenet
ystaevaellisesti vastaan, tarjosi torttuja ja makeata viiniae ja laehetti
piikansa viemaeaen jonnekin jotakin paperilippua. Iltasella tuli
huoneeseen iso-kasvuinen herrasmies, jolla oli pitkaet harmahtavat
hiukset ja harmaa parta; haen heti istuutui Maslovan viereen ja alkoi
kiiltaevin silmin ja hymyillen tarkastella taetae ja laskea leikkiae haenen
kanssaan. Emaentae kutsui herran viereiseen huoneeseen, ja Maslova kuuli,
kuinka emaentae sanoi: "vastasaapunut, terve maalaistyttoe." Sitten emaentae
kutsui Maslovan erikseen ja sanoi, ettae se on kirjailija, jolla on
paljon rahoja ja joka ei ole saeaestaevae mitaeaen, jos Maslova haentae vaan
miellyttaeae. Maslova miellyttikin haentae, ja kirjailija antoi haenelle 25
ruplaa, luvaten usein tulla haentae katsomaan. Rahat hupenivat aivan pian
hyyryyn taetin luona, uuteen leninkiin, hattuun ja nauhoihin. Muutaman
paeivaen kuluttua kirjailija kutsutti haenet luokseen uudestaan. Haen meni.
Kirjailija antoi haenelle vielae 25 ruplaa ja tarjosi asunnon