yttaeae niin paljon kuin mahdollista
omaksi eduksensa. Ja sentaehden oli haen hymaehtaenyt Nehljudofille.

Maslova oli vaiti ja mietiskeli miten voisi saada Nehljudofista jotain
hyoetyae.

--Kaikki tuo on lopussa,--sanoi Maslova.--Niin nythaen--ne tuomitsivat
Siperiaan.--Ja haenen huulensa vavahtivat, kun haen lausui taemaen
kauhistuttavan sanan.

--Minae tiesin, minae olin vakuutettu siitae ettae olitte syytoen,--sanoi
Nehljudof.

--Tietysti, kuinkas muuten. Olenko minae mikaeaen varas tai
ryoevaeri.--Siellae meillae sanoivat, ettae kaikki riippuu asianajajasta,--
jatkoi haen.--Sanoivat ettae taeytyy jaettaeae anomus. Mutta sehaen kuuluu
olevan hyvin kallista...

--Niin, ihan vaelttaemaettae,--sanoi Nehljudof.--Minae olenkin jo kaeaentynyt
asianajajan puoleen.

--Ei saa vaan saeaeliae rahoja, pitaeisi ottaa hyvae,--sanoi Maslova.

--Minae teen kaikki mikae on mahdollista. Syntyi aeaenettoemyys.

Maslova hymyili taaskin samalla tavalla.

--Tahtoisin pyytaeae teiltae ... voisitteko antaa minulle vaehaen rahaa. En
minae paljon ... kymmenen ruplaa. Enempaeae en tarvitse,--sanoi haen aekkiae.

--Kyllae, kyllae,--sanoi Nehljudof haemillaeaen ja tarttui lompakkoonsa.

Maslova katsahti nopeasti tirehtoeoeriin, joka kaeveli edestakasin
huoneessa.

--Aelkaeae antako tuon naehden, muuten otetaan rahat pois.

Nehljudof otti esille lompakkonsa heti kun tirehtoeoeri oli kaeaentynyt
pois, vaan ei ehtinyt vielae saada kymmenruplan seteliae annetuksi, kun
tirehtoeoeri jo taas kaeaentyi heihin paein. Haen rutisti setelin kouraansa.

--"Tuohan on kuollut nainen",--ajatteli Nehljudof katsellen Maslovan
ennen niin suloisia, mutta nyt pilaantuneita, turvonneita kasvoja ja
pahaa kiiltoa haenen mustissa silmissaensae, jotka seurasivat tirehtoeoeriae
ja Nehljudofin kaettae kymmenruplaisen kanssa. Ja Nehljudofiin tuli
horjumisen hetki.

Sama kiusaaja, joka puhui eilen yoellae, taas alkoi puhua Nehljudofin
sydaemmessae, kuten ainakin koettaen johdattaa haentae pois kysymyksestae,
mitae oli tehtaevae, kysymykseen, mikae seuraisi haenen teoistaan, ja mikae
olisi hyoedyllistae.

--"Turhaa on kaikki vaivasi taemaen ihmisen kanssa",--puhui taemae aeaeni:
"Sinae ripustat omaan kaulaasi kiven, joka hukuttaa sinut ja estaeae sinua
olemasta hyoedyksi muille. Mitae jos antaisi haenelle rahaa, kaikki mitae
on, sanoisi hyvaesti ja lopettaisi ainiaaksi kaikki suhteet!"--ajatteli
Nehljudof.

Mutta samassa haen tunsi, ettae nyt, juuri tael