kuunteli ja piteli
kaedestae nuorta vankipuvussa olevaa naista, joka kertoi haenelle jotakin.
Reaalikoululainen poika katseli silmiaensae raepaeyttaemaettae pelokkaana
vanhukseen. Heidaen laeheisyydessaensae, nurkassa, istui rakastunut pari:
nainen oli lyhyttukkainen, kasvot tarmokkaat, vaaleaverinen,
hyvaennaekoeinen, aivan nuori tyttoe muodikkaassa puvussa; miehellae oli
hienot kasvonpiirteet ja lainehtiva tukka, haen oli kaunis nuorukainen,
puettu guttaperkka-nuttuun. He istuivat nurkassa kuiskutellen keskenaeaen,
naehtaevaesti aivan tainnoksissa rakkaudesta. Laehimpaenae poeytaeae istui
harmaapaeinen mustapukuinen nainen, arvattavasti aeiti: haen tuijotti
keuhkotautisen naekoeiseen nuorukaiseen, jolla oli samallainen nuttu; haen
tahtoi jotakin sanoa, vaan ei voinut kyynelien taehden: tuskin oli
alkanut niin jo piti pysaehtyae. Nuorukainen hypisteli kaesissaeaen
paperipalasta ja naehtaevaesti tietaemaettae mitae tehdae vihasena taitteli ja
rutisteli sitae. Heidaen vieressaensae istui taeytelaes, punaposkinen, kaunis
tyttoe, mykevaesti ulkonevilla silmillae, harmaassa puvussa ja
peleriinissae. Haen istui itkevaen aeidin vieressae ja silitteli taetae
hellaesti olalle. Kaikki oli kaunista taessae tytoessae: suuret valkoiset
kaedet, tuuhea, lyhyeksi leikattu tukka ja voimakas nenae ja huulet, mutta
kauniinta oli haenen kasvoissansa nuo tumman ruskeat leppeaesti katsovat,
hyvaeluontoiset ja rehelliset silmaet. Haenen kauniit silmaensae irtaantuivat
aeidin kasvoista sillae hetkellae kuin Nehljudof astui sisaeaen, ja heidaen
katseensa tapasivat toisensa. Mutta tyttoe kaeaentyi paikalla pois ja alkoi
jotain puhua aeidille. Rakastuneen parin laeheisyydessae istui musta,
poerhoetukkainen ja synkaennaekoeinen mies vihasesti puhuen jotain
parrattomalle kaeymaevieraalle, joka muistutti Skoptsien lahkokuntaan
kuuluvia.

Nehljudof istui tirehtoeoerin viereen ja vaipui suurella uteliaisuudella
katsomaan ympaerilleen.

Haenet haihdutti ajatuksista pieni, sileaeksi keritty poikanen, joka tuli
luokse ja hienolla lapsen aeaenellae kysaesi:

--Ketaes te odotatte?

Nehljudof kummastui kysymystae, mutta katsahdettuaan poikaa ja naehtyaeaen
taemaen totiset, jaerkevaet kasvot tarkkaavine, vilkkaine silmineen,
totisesti vastasi haenelle odottavansa eraestae tuttua naista.

--Onkos haen teidaen sisarenne?--kysyi poika.

--Ei, ei ole sisar,--vastasi Nehljudof ihmetellen.--Kenenkaes kanssa sinae
olet taeaellae? kysyi haen pojalta?

--Min