olla pyydettaevaeae kapteenilta. Mitae?--Mitae?--Onko se
mahdollista! Kuulkaa, kuulkaa! Pormestari pyytaeae kapteenilta saisiko haen
oikeuden ja armon ottaa puoleksi tunniksi issikkaa! Ennen ei tarvinnut
kuin viheltaeae kadunkulmassa, niin sai niitae ympaerilleen joka suunnalta,
ettae olivat toistensa paeaelle lentaeae. Ja monta kertaa oli Frans itsekin,
talvipakkasessa istuessaan keskipukilla, ollut onnellinen kun vihdoin
kuuli vihellyksen ja sai hutkia kaakkiansa selkaeaen, etteivaet muut ennen
ennaettaeisi. Olipa useasti suljauttanut rekensae juuri taemaen saman
pormestarinkin eteen, kun naeki haenen astuvan kahvilasta hansikoita
sormiinsa vetaeen. Ja nyt olisi ollut haenen renkiensae vuoro palvella
herroja, mutta pormestari ei vihellae, vaan pyytaeae lupaa kapteenilta, ja
Frans ei voi laehettaeae renkiaensae, sillae rengit ovat haenet vanginneet!

Taessae kohden oli Franssin paeae ruvennut menemaeaen niin sekasin, ettae
nuokahti tainnuksiin. Ja haentae virvotellessa olikin haeneltae sitten
kysytty mitae asiaa haenellae oli, ja paeaestetty kotiin. Franssin anomukseen
saada ajaa kotiinsa oli korkeimpaan paikkaan sitaevastoin annettu
hylkaeaevae lausunto, ja haen sai kaevellae.

Sentaehden, kun kaksi hierojaa oli haentae kotona pari tuntia virvoitellut,
oli haenen ensimaeinen sanansa kapteenista: Maltashan, kyllae minae sinulle
vielae naeytaen! Vai sinae taessae maeaeraeaet milloin minae saan omilla
hevosillani ajaa! Malta, malta!

Sen enempaeae huvia ei Hinkille taestae Franssin asiasta koitunutkaan.
Ikaevissaeaen haen tuli joka paeivae soittelemaan vaarin luo, sillae ei
milloinkaan vielae ollut elaemae haenestae tuntunut niin kuivalta kuin taellae
lakkoviikolla. Vaikka kuinka olisi koettanut huvittaa itseaeaen, aina tuli
kapteeni vaeliin ja esti kaikki. Leijonaliput se tietysti vedaetti jo
kolmantena paeivaenae alas, ja kun Hinkki meni rautatientorille valitsemaan
vaeliaikaista hallitusta, naulasi kapteeni sellaisen plakaatin, ettei
koko vaali merkitse mitaeaen ennenkuin esivalta siihen suostuu. Jolloin
Hinkki tunsi itsensae tavalliseksi virkamieheksi eikae ottanut osaa
vaaliin.

Kapteenin osottama suuri viisaus ei voinut antaa Hinkille mitaeaen rauhaa.
Se yhtaikaa sekae ihmetytti haentae ettae myoeskin jotenkin kalvoi haenen
sydaenpohjaansa.

Ja ollakseen ajattelematta haen otti sen valssin, josta Hiltu--muuan--oli
vielae niin pitaenyt "Kolmasti, neljaesti..."

Mutta kun kaedenranteet vaesyvaet, tulee taas aja