n:

--Mitaes Frans?

Kustaava vastasi myoes ikaeaenkuin sivumennen vaan:

--Oli ottanut kovasti pahaksensa ja lyoenyt yhtae rengeistae vihapaeissaeaen
kepillae.

Ja taas lukivat.

"Minun Jumalani on laehettaenyt enkelinsae, joka jalopeurain kidat on
pitaenyt kiinni, ettei he minulle mitaeaen pahaa tehneet ole, sillae minae
olen haenen edessaensae viattomaksi loeytty; en myoes ole minae sinua vastaan,
herra kuningas, mitaeaen tehnyt."

--Mitaes miehet?

--Olivat menneet valittamaan lakkokomitealle ja sieltae oli luvattu
vangita meidaen Frans.

Kertun taeytyi tyoentaeae raamattu hetkeksi aikaa syrjaeaen voidakseen
haeiriytymaettae ajatella taetae asiaa.

"Palvelijat nousevat isaentaeaensae vastaan", huokasi sillae vaelin Kustaava,
muistellen jotakin raamatunsanaa viimeisestae tuomiosta.

Kertun taeytyi myoentaeae Kustaavalle, ettae tapaus oli niinkuin jostakin
toisesta maailmasta kotosin. Taessae maailmassa oli aina ennen vangittu
renkejae, jotka luvatta tyoestae laeksivaet, mutta nyt rengit vangitsevat
isaennaen,--olipa se aika outoa. Jos taas muisti Vasilin ja Vasilista
aeidin, niin kaevi vielae oudommin: Frans siirtyi kaartinupseerien asemaan
ja rengit aeidin asemaan, ettei ollenkaan tiennyt kenen puolelle mennae,
renkienkoe vai Franssin.

Ei, ajatteli Kerttu, taessae hetkessae on myoehaeistae enaeae mitaeaen muuttaa,
vaan jokaisen taeytyy pysyae uskollisena omallensa. "Joka pysyy
uskollisena loppuun asti" ... muisteli Kerttukin jotain raamatunpaikkaa,
vaikkei muistanut koko lausetta. Ja haen paeaetti jatkaa mistaeaen huolimatta
samaa ehdotonta kuuroutta kuin taehaenkin asti.

Paeivaellisen aikaan tulivat lapset taas hurraten kotiin ja kertoivat,
ettae kaikki koulut olivat tehneet lakon kulkien saatossa pitkin katuja.

--Vai niin, sanoi Kerttu ja tarkasteli vaan oliko siinae kupissa todella
halkeama, jota haen kuivasi.

Lapset juoksivat taas ulos.

Palvelustyttoe kertoi, ettae kaikki tehtaat oli pantu seisomaan ja kaikki
ihmiset olivat kaduilla.

--Jotka joutavat, sanoi Kerttu,--mene vaan sinaekin.

Ja palvelustyttoe meni. Koko maailma oli sekasin.

Taas juoksevat lapset hurraten sisaelle:

--Hurraa, polisit ovat tehneet lakon, nyt saa tehdae mitae tahtoo, hurraa!

--Vai niin, sanoi Kerttu ja silmaet rypyssae paranteli jotain tikkua
nimettoemaessae...

Lapset huusivat:

--Hurraa, rautatieasemalla liehuu Suomen lippu, jossa on keltainen
jalopeura miekan paeaellae! Hurraa, senatin katolla ja